Aloitteluhöpinää

Täältä tullaan! Olen 26-vuotias tuore neljän lapsen äiti. Synnytysosastolla loikoessani ja pohtiessani syntyjä syviä tuli yhtäkkiä semmoinen olo, että nyt olisi hyvä hetki aloittaa vaikka blogi.. Kyllä mää arvasin että jotakin haittaa siitä koituu, kun jouduttiinkin jäämään vauvan bilirubiiniarvojen takia pidemmäksi aikaa sairaalaan lojumaan! Mulle näyttää olevan vaarallista joutua pitkäksi aikaa paikalleen kun pää alkaa heti puskea ideoita.. Eilen aamulla tilasin netistä metrikaupalla IHANIA alennuskankaita, niiin edullisesti että pakkohan se oli (joko mietitte, missä ihmeen välissä meinaan ehtiä ompelemaan neljän lapsen kanssa?! Niin minäkin..) ja siinä vahingossa huomasin keskustelun tuttinauhoista ja tilasin heti tarvikkeet ainakin kymmeneen tuttinauhaan, että on vara valita vaatetukseen sopivaa, ja kun niitähän on älyttömän kätevää antaa vauvalahjaksi! Mahtuvat kirjekuoreenkin niin hyvin, jos pitää kauemmas lähettää.. Nyt tajuan että ainakaan toistaiseksi tuo vauva ei ole tuttia nähnytkään eikä ole ollenkaan niin imuhaluinen kuin isoveljensä, saapa nähdä käykö niinku Rimpsessan kanssa jolle ei tutti kelvannut ollenkaan (kokeiltiin ainakin viittä eri sorttia!). No, lahjaksihan niitä tosiaan voi antaa ja eiväthän ne kaapissa pilaannu mihinkään, ainakaan kovin äkkiä...:D

Niin siis tämmöinen olen. Innostun nopeasti, uusia projekteja tulee vähän väliä, vanhat valmistuu jos aikaa ja intoa riittää tehdä ne tarpeeksi nopeasti loppuun.. ;) Olen hyvin suurpiirteinen ja minun on vaikea noudattaa valmiita ohjeita, jossain vaiheessa intoudun aina tekemään omia sovelluksia. Tämä pätee suunnilleen kaikkeen käsitöistä kokkailun kautta lastenhoitoon.. Siitä tuo blogin nimikin. Muistelen, että tarina meni suunnilleen niin, että olin koulussa saanut moitteita tekemättömistä läksyistä ja kotona kirjoitin huolellisesti itselleni muistilapun: EI SAA OLLA HULIMATON. Samalla linjalla jatketaan edelleen.. :D

Minulla on musiikkipedagogin koulutus, joskin nyt päivät kuluvat pitkälti lasten kanssa puuhatessa. Lapsia on tosiaan neljä: Jänis 4,5 v, Rimpsessa 3v, Nalle 1,5 v ja vielä tuo Nyytti. Virkeitä ovat. Ja isä niillä on toki myös :)

Ajattelin koota tähän blogiin palasia meidän arjesta. Empiirinen koe siitä, miten neljän muksun kanssa selviää hengissä (vai selviääkö), mun käsityöprojekteja (jos niille löytyy aikaa), lasten syvää viisautta ja mitä nyt mieleen juolahtaa. Oon tuossa jo aiemmin tullut siihen  tulokseen, että arkea helpottaa jos siitä onnistuu löytämään huumoria niin olkoon tämä blogi nyt kannustimenani siihen! Tervetuloa mukaan :)